Sain juuri sähköpostin,
jossa sain kuulla, että ”valintamme ei vahvuuksistasi huolimatta valitettavasti
kohdistunut sinuun”. Samalla sisällöllä varustetut sähköpostit piristävät
päivää aina yhtä paljon kuin hius leivoksessa.
Sähköpostista innoittuneena eksyin innostuksen oivalluttajan Jari Saarenpään artikkeliin ” Miksi et saanutkaan hakemaasi työpaikkaa?”. Hän kertoo, että miettiessä rekrytoijan valintakriteerejä kannattaa myös kysyä itseltä osaanko vai motivoidunko, josta muutaman mutkan jälkeen päästiin kysymykseen:
”Miten haluan elämääni elää?”
Sellainen helppo kysymys sieltä.
Järkevä-minä haluaisi saada tämän työnhakuprosessin päätökseen, kääriä hihat ja alkaa hankkia niitä työelämän näyttöjä. Takaraivossa jyskyttää jopa ajatus, että ottakaan minut nyt edes joku. En halua jäädä pahnan pohjimmaiseksi. Pliis.
Kuitenkin järkeilevä-minä ajattelee, että tämä homma toimii niin kuin parisuhdemarkkinat. Pitää ladata tinderit ynnä muut ja olla itse aktiivisena silmät auki, eikä tarttua ensimmäiseen koukkuun vaan tarjota sille vastapuolellekin haastetta. Hyvä on myös käydä useimmilla treffeillä, että selviäisi mitä haluaa oikeasti ja mikä sopii ehkä jollekin toiselle mutta ei juuri minulle.
Tällä hetkellä järkevä- ja järkeily-minä koittavat löytää kompromissia ja minä itse löytää vastauksen kysymykseen ”Miten haluan elämääni elää?”.
Tervetuloa seuraamaan olisiko jonkun yrityksen aika hankkia alaisen sijasta yksi Yläinen.
Sähköpostista innoittuneena eksyin innostuksen oivalluttajan Jari Saarenpään artikkeliin ” Miksi et saanutkaan hakemaasi työpaikkaa?”. Hän kertoo, että miettiessä rekrytoijan valintakriteerejä kannattaa myös kysyä itseltä osaanko vai motivoidunko, josta muutaman mutkan jälkeen päästiin kysymykseen:
”Miten haluan elämääni elää?”
Sellainen helppo kysymys sieltä.
Järkevä-minä haluaisi saada tämän työnhakuprosessin päätökseen, kääriä hihat ja alkaa hankkia niitä työelämän näyttöjä. Takaraivossa jyskyttää jopa ajatus, että ottakaan minut nyt edes joku. En halua jäädä pahnan pohjimmaiseksi. Pliis.
Kuitenkin järkeilevä-minä ajattelee, että tämä homma toimii niin kuin parisuhdemarkkinat. Pitää ladata tinderit ynnä muut ja olla itse aktiivisena silmät auki, eikä tarttua ensimmäiseen koukkuun vaan tarjota sille vastapuolellekin haastetta. Hyvä on myös käydä useimmilla treffeillä, että selviäisi mitä haluaa oikeasti ja mikä sopii ehkä jollekin toiselle mutta ei juuri minulle.
Tällä hetkellä järkevä- ja järkeily-minä koittavat löytää kompromissia ja minä itse löytää vastauksen kysymykseen ”Miten haluan elämääni elää?”.
Tervetuloa seuraamaan olisiko jonkun yrityksen aika hankkia alaisen sijasta yksi Yläinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti